Vapaasti lohkoiksi muuntuvia hyötyajoneuvoja on syntynyt, mikä on merkki kuljetusmarkkinoiden potentiaalin laajentumisesta.
Vapaasti lohkoiksi muuntuvia hyötyajoneuvoja on syntynyt, mikä laajentaa kuljetusmarkkinoiden potentiaalia. Hyötyajoneuvot etenevät yleensä henkilöautoja nopeammin. Hyötyajoneuvot käyttävät aktiivisesti uusimpia ominaisuuksia ja muuttavat siten kuljetusmaisemaa. Näitä huippuominaisuuksia ovat autonominen ajo, vetykäyttöiset voimansiirrot ja ryhmittely. Erityisesti viime aikoina on ilmestynyt tarkoitukseen rakennettuja ajoneuvoja (englanniksi: purpose-built vehicle; lyhenne: PBV). Tämä on siirtyminen tulevaisuuden liikkuvuusalustoille.
PBV:t ovat räätälöityjä kuljetusvälineitä, jotka on suunniteltu ja valmistettu palvelemaan tiettyjä tarkoituksia yleisten käsitteiden, kuten ikäryhmien tai elämäntapojen, lisäksi. Tällä hetkellä hyötyajoneuvojen valmistajat keskittyvät PBV-autoihin tehokkaamman kuljetuksen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi Renault Group ja Volvo Group ovat yhdistäneet kätensä perustaakseen Flexis SAS:n, joka tuo markkinoille modulaarisia sähköpakettiautoja ja kompakteja kuorma-autoja.
Renault Groupin, Volvo Groupin ja Euroopan suurimman logistiikkayhtiön CMA CGM:n perustaman Flexis SAS:n kukin yhtiö omistaa 45 %, 45 % ja 10 %. Renault ja Volvo suunnittelevat investoivansa lähes 6 miljardia euroa kolmen vuoden aikana (kukin yhtiö sijoittaa lähes 3 miljardia euroa). Lisäksi CMA CGM aikoo sijoittaa vuoteen 2026 mennessä jopa 1,2 miljardia euroa energiarahaston PULSE kautta.
Flexis SAS, jonka pääkonttori on Ranskassa, aikoo esitellä sähköauton vuonna 2026. Tarkempia tietoja tästä pakettiautomallista ei ole vielä julkistettu. Viimeaikaisten yritysten lanseerauskonferenssien mukaan tämän konsortion ensimmäisen mallin odotetaan kuitenkin olevan sähköpakettiauto, joka perustuu LCV skateboard -alustaan, joka on eräänlainen PBV. Heidän valmistamissaan sähköautoissa on 800 V akkuarkkitehtuuri ja ne varustetaan kahdella akulla.
Renault Groupin toimitusjohtaja Lucas di Meo totesi: “Flexis johtaa innovaatioita kaupunkilogistiikan alalla kehittämällä uutta arkkitehtuurikonseptia, joka perustuu sähköluistinalustaan.” Hän lisäsi: “Se on ensimmäinen sähköpakettiauto, joka valmistetaan uudella tavalla SDV:n (Software Defined Vehicle; Englanti: Software Defined Vehicle) arkkitehdin mukaan.”
Hyundai Motor Group on myös nopeuttamassa PBV-kehitystä. Hiljattain Hyundai Motor julkisti ST1-sähköalustan. ST1 on uusi liikkuvuusteknologia, joka yhdistää alustan ohjaamoon perustuvan skaalautuvan laitteiston ohjelmistoteknologiaan.
Hyundai sovelsi “Plug & Play” -tekniikkaa ST1 chassis-cab -automalliin, mikä mahdollistaa helpon sähkö- ja viestintätietojen yhdistämisen auton erikoislaitteisiin.
ST1 chassis-cab -automallissa “Plug & Play” -tekniikka yhdistää ajoneuvon erikoisvarusteiden tehon ja välittää tietoja ajoneuvon sisäisten ja ulkoisten liittimien avulla. Lisäksi tällä tekniikalla käyttäjät voivat muuttaa auton suunnittelua käyttötarkoitusten mukaan ja siten luoda erilaisia erikoisautomalleja. Käyttäjät voivat esimerkiksi rakentaa jäähdytetyn kuorma-auton tai retkeilyauton ulkoiluun ST1 chassis-cab alustan pohjalta (tätä ainoaa alustaa on käytettävä).
Lisäksi Hyundai Motor sovelsi “Data Open API”, joka mahdollistaa ilmaisen tiedonsiirron. API tarkoittaa Application Programming Interface (Application Programming Interface). Tämän tekniikan avulla standardoituja ajoneuvotietoja voidaan jakaa ulkopuolisille osapuolille, mikä helpottaa asiaan liittyvien sovellusten kehittämistä.
Vuoden 2024 CES:ssä Kia esitteli PBV-malleja PV1, PV5, PV7 ja muita aurinkosähköperheen jäseniä esitellen uudenlaisen liikkuvuuden konseptin. Tämä esitys on linjassa “Plan S” -suunnitelman kanssa, joka on Kian vuonna 2020 julkaisema pitkän aikavälin sähköistämiseen keskittyvä strategia.
Erityisesti Kian PV-perheen keskusautomallissa PV5 käytettiin alustaohjaamoon perustuvaa ”Easy Swap” -tekniikkaa, joka esitteli erilaisia laajennusmahdollisuuksia. Easy Swap mahdollistaa koko takamoduulin vaihtamisen kuljettajan tilaa lukuun ottamatta. Esimerkiksi lastin lastausta vaativissa tilanteissa rahtimoduuli voidaan asentaa, kun taas matkustajakuljetusta vaativissa tapauksissa se voidaan korvata People Mover -moduulilla. Tämän tekniikan avulla kuljettajat voivat hyödyntää yhtä automallia useilla tavoilla.
Näemme, että hyötyajoneuvoteollisuus pyrkii paradigman muutokseen uusien liikkuvuusalustojen avulla. Markkinanäkymät ovat positiiviset, koska uusi kaupallinen liikkuvuusteknologia parantaa kuljetusympäristöjä ja lisää tehokkuutta. Uusien hyötyajoneuvojen tulo vastaa tehokkaasti monenlaisiin rahtitarpeisiin, suurista pieniin.
